"Järsin tässä luuta, kun muutakaan en oikein vielä osaa.." 

Sööttejä otuksia noi koiranpennut.

Kävin kaverin luona katsomassa miltä näyttää 9-viikkoinen Rotwailerinpentu. Kamera oli tietysti mukana, ja eihän sitä voinut olla kuvaamatta. Jotenkin rupes tekemään mieli uutta koiraa, onhan edellinenkin jo vuoden ikäinen.  Mutta siinä on oma juttunsa katsoa vierestä miten pentu oppii hallitsemaan raajansa, ja tottelemaan sille annettua nimeä, istumaan, seisomaan ja tulemaan luokse käskystä. Se on varmasti ihan yhtä hieno tunne myös ihmislapsen kehitystä seuratessa, harmi vain tosin että koiranpennut ovat pieniä vain tovin. Pienet ihmiset ovat pieniä useamman vuoden, mutta äkkiä nekin vain kasvavat, kuulema.

Omia ei toistaiseksi vielä ole, harjoituksen asteella vasta ollaan. Treenata voisi useamminkin, ettei homma ainakaan siihen kaadu suoritusvaiheessa..;)

Jos sitä menisi levottomine ajatuksineen nukkumaan, jottei homma lähe ihan käsistä. Ticoa ja muita karvaisia nelijalkaisia palleroita ynnä muuta sellaista voi ihailla ja arvostella osoitteessa http://agee.1g.fi

Jos siellä käytte, niin muistakaa mua vieraskirjaviestillä, niitä on aina kiva lukea.

Palaamisiin.